top of page

"Digitaalinen osallistumiskyky?" - miten varmistetaan, että kukaan ei jää rannalle



Koronarokotusten ja kausi-influenssan muutaman viikon takainen rokotushässäkkä täällä Helsingissä askarrutti mieltäni. Ajanvaraus oli Helsingissä mahdollista Maisa-palvelusta A) tietokoneella B) kännykällä C) Suomi.fi-tunnistuksella ja D) jos löytää sinne Maisaan..?

Digitaalinen osallistumiskyky tarkoittaa yhden määritelmän mukaa "kykyä käyttää digitaalisia teknologioita ja palveluita tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti".

Pitää kuitenkin muistaa, että digitaalinen osallistumiskyky vaihtelee eri ikäkausina. Nuorilla uudenlaiset palvelukanavat ja niihin pääseminen on jo DNA:ssa, mutta myös 70- 90-vuotiaat asioivat eri kanavissa eri palveluntarjoajien kanssa. Tutkimustieto osoittaa, että digitaalisten palveluiden käytettävyys vaihtelee eri ikäryhmien ihmisten välillä. Nuoret ovat taitavampia digitaalisten palveluiden käyttäjiä kuin vanhemmat. Tämä johtuu siitä, että nuoret ovat kasvaneet "uudessa maailmassa" ja ovat tottuneet käyttämään erilaisia laitteita ja palveluita. Vanhemmat saattavat olla vähemmän taitavia kuin nuoret. Tämä johtuu osaltaan siitä, että nämä ihmiset ovat kasvaneet ennen digitaalisten palveluiden yleistymistä ja ovat oppineet käyttämään laitteita ja palveluita myöhemmin elämässään. Kyse on siis osaamisesta ja osaamistarpeen muutoksesta ajan suhteen.

Miltä osaaminen näyttää eri ikäkausina? Tarkistelin asiaa "Internetsistä". 20-30-vuotiaat ovat edelläkävijöitä uusien teknologioiden ja palveluiden käytössä. He ovat innokkaita kokeilemaan uusia sovelluksia ja palveluita. "Life in the mobile phone" 40-60-vuotiaat ovat myös kiinnostuneita uusista palveluista, mutta he voivat olla hieman varovaisempia uusien palveluiden käytössä kuin nuoret. He saattavat esimerkiksi olla huolissaan tietoturvasta. 60-90-vuotiaat ovat myös kiinnostuneita, mutta käytännössä varsinkin vanhimmat ihmiset tarvitsevat usein tukea ja uudenlaista osaamista palveluissa ja palveluiden käytössä. Viime aikaiset lehtikirjoitukset - vaikkapa teleoperaattoreiden myymistä turhista palveluista ikäihmisille - ovat ikäviä esimerkkejä.

Itsekin olen törmännyt tähän myynti-ilmiöön, ollessani auttamassa vanhempia sukulaisia vaikkapa vain matkapuhelimen liittymäasioissa.

Entä verkkosivustot? Ihmisten on saatava selkeitä ohjeita ja apua ongelmien ratkaisemisessa. Tämä tuntuu monesti unohtuneen websivustojen suunnittelijoilta. Apu ja tuki on piilotettu vaikkapa chat-robotin taakse - "anteeksi, minkä taakse?". Jos vanhemmat ikäryhmät eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita yhtä tehokkaasti kuin nuoret, he voivat jäädä ulkopuolelle monesta tärkeästä palvelusta. - vaikkapa Helsingin kaupungin Maisasta terveyskeskuskäynnin varaamiseen alussa esittämäni A-B-C-D-ketjun mukaan

Käytettävyys Jos sen oikean palvelun löytää, osataanko sitä käyttää? Käyttöliittymät olisi suunniteltava siten, että ne ovat selkeitä ja ymmärrettäviä kaikenikäisille ihmisille.

Tätä varmaan on myös yritetty tehdä. Ongelmien varalle selkeät ohjeet olisi oltava helposti saatavilla. Mielestäni seuraavat sivustot ovat käyttäjäystävällisiä:

  • Googlen hakukone. Se on myös yksi käyttäjäystävällisimmistä palveluista. Googlen hakukoneen käyttöliittymä on jo klassikko yksinkertaisuudessaan ja selkeydessään.

  • Vero.fi. Meille kaikille yhteinen. Vero tarjoaa tietoa verotuksesta ja mahdollisuuden hoitaa veroasioita verkossa. Palvelun käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen, ja palvelussa tarjotaan käytön edetessä selkeät ohjeet.

  • Yle Areena on Suomen julkisen palvelun mediayhtiön Ylen tarjoama suoratoistopalvelu. Yle Areena myös palkittiin lokakuussa Software Finlandin raadin toimesta parhaana digipalveluna. Palvelun käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen, ja se tarjoaa selkeät ohjeet.

Sikäli kuin asia kiinnostaa, oheisessa Eficode Oy:n (v.2021) tutkimuksessa on kysytty ihmisten mielipiteitä parhaista verkkopalveluista - katso täältä: https://www.eficode.com/fi/blog/paras-verkkopalvelu-tai-sovellus-tulokset Digitaalinen osallistumiskyky on nykyään kaikenikäisten perusosaamisvaatimus. Se mahdollistaa ihmisten osallisuuden yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikuttamiseen, kulttuurielämään, harrastustoimintaan - ja pääsemään palveluihin. Ugh. PS. Viikolla 46 Helsingin kaupunki ilmoitti, että avasivat rokotuksiin liittyen myös puhelinpalvelun aikojen varaamiselle..

6 views0 comments

Recent Posts

See All

Kulut kuriin - ellei jo ole

Varmaan olet miettinyt markkinoiden hiljentyessä ja verkostosi #freetowork-ilmoitusten lisääntyessä täällä LinkedInissä, että mitähän kannattaisi alkaa tehdä. Aina kannattaa katsoa seuraavia kohteita:

bottom of page